Historiaa
Marttajärjestö on perustettu 1899 yleissivistäväksi järjestöksi Suomen suuriruhtinaskuntaan, sillä kaikilla ei ollut mahdollisuutta koulun käyntiin. Ensin oli kuitenkin kohennettava perheiden toimeentulomahdollisuuksia ja aineellisia olosuhteita. Neuvontatyö alkoi Itä-Suomen ja Karjalan alueilta. Sitä hoitivat säätyläisnaiset, mutta sen kohteena olivat työläisnaiset ja maatalon emännät ja se oli käytännön läheistä.
Korsoon marttayhdistys perustettiin Vierumäessä syksyllä 1953. Alueelle oli muuttanut paljon asukkaita sodan jälkeen muualta Suomesta. Joukossa oli Itä-Suomesta ja Karjalasta tulleita naisia, jotka olivat tutustuneet marttatoimintaan kotiseuduillaan ja halusivat jatkaa toimintaa täällä. Aloitus oli hankalaa, sillä yhdistyksestä sanottiin, että se on herrasrouvien yhdistys eikä se menesty Korsossa. Lehti-ilmoituksella kutsuttiin naisia neiti Hyvärisen kotiin Allintielle pohtimaan naisille tarkoitetun yhdistyksen perustamista, sillä sellaista ei paikkakunnalla ollut. Uudenmaan piiriliiton konsulentin ja 12 paikalle saapuneen naisen voimin perustettiin Korson Marttayhdistys. Puheenjohtajaksi valittiin Anna Vainio. Vuonna 1993 yhdistyksen nimi muuttui Marttaliiton suosituksesta nimeksi Korson Martat.
Kokoontumistilat
Marttaillat ovat olleet ja ovat edelleen tärkein toimintamuoto ja niitä pidettiin kodeissa muiden tilojen puuttuessa. Martat selvittelivät mm. rautatievaunun ostamista kokoontumispaikaksi ja rahan hankintaa sitä varten. Joku oli jo luvannut paikan omalta tontiltaan. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, mutta pirttirahaa ryhdyttiin keräämään tulevaisuutta silmällä pitäen. Vierumäkeen valmistui koulu 1957 ja sieltä saatiin kokoontumistilat. Kirkon valmistuttua 1962 muuttui kokoontumispaikka keskustaan, jonne oli helppo tulla muualtakin Korsosta. Kun kirkolla kokoontuminen keskeytyi tilojen saamisen vaikeuteen, kokeiltiin Korson yläastetta ja leikkipuistoa neljän vuoden ajan. Kirkolle palattiin ja siellä kokoonnuttiin vuoteen 1994 saakka. Silloin tuli liikaa rajoituksia marttojen toimintaa kohtaan. Uudet tilat saatiin uudesta Metsonkoti -nimisestä vanhainkodista. Se oli loistopaikka. Kaupunki muutti 2000-luvulla Metsonkodin Korson vanhustenkeskukseksi ja muutti kaikki vapaat kokoontumistilat asukashuoneiksi. Alkoi kiertolaiselämä – Mikkolan srk-tilat, hoivakoti Helmi, kirkko ja Korson asukastila, joka on sekin väliaikainen.
Marttaillat
Marttaillat ovat olleet toiminnan tärkeimpiä hetkiä. Niissä on opittu talouden hoidosta, ruuan laitosta, käsitöistä, tekniikan ja yhteiskunnan kehityksestä ja pidetty monenlaisia mukavia hetkiä. Illan aiheet ovat muuttuneet vuosien kuluessa ympäristön muutosten mukana. Luennoijia saatiin sekä maksusta että maksutta piiriliitosta ja aiheesta riippuen esim. pankeista, vakuutusyhtiöistä, kaupungin viranhaltijoista jne. Toiminnan alkupuolella piiriliitto lähetti maksullisia esitelmiä kuten ”Opi tavat, taida talous”, ”Pesuaineet ja pesutavat”, ”Kodin henkinen huolto”, ”Emännän jalkojen hoito”, joita luettiin marttailloissa. Ihmissuhteista, paloturvallisuudesta, väestönsuojelusta, hapansäilönnästä, kansallispuvuista, vyöhyketerapiasta, kotitalouksien jätehuollosta ja monesta muusta asiasta on saatu tietoa. Ajan kuluessa ja kuulijoiden vaihtuessa aiheet ovat toistuneet. Tunnettuja vieraita ovat olleet mm. Tyyni Tuulio, Eeva Joenpelto, Juhani Peltonen, Laila Hietamies, Kirsti Manninen, Virpi Hämeen-Anttila, Elisabet Aho, Hannu Taanila, Ilkka Koivisto ja Mirja Pyykkö. Itsekin on tehty ohjelmia: on ollut kuvaelmia, runoiltoja, historiaa, yhteislaulamista, lumikenkäkävelyä, lumikonttailua. Illat alkavat aina kahvittelulla.
Kurssit
Kursseja on pidetty monenlaisia kuten revinnäiskurssit, hatuntekokurssit, omenapuiden leikkausta, huonekalujen irtopäällysten ja tyynyjen tekoa, voileipäkakkukurssit, piirakkakurssit, ompelukurssit ja pukuompelukurssit. Iso ponnistus oli kaksi ja puoli kuukautta kestänyt kankaankudonnan kurssi kirkon tiloissa kesällä 1969. Kirkko saatiin käyttöön, kun luvattiin itse huolehtia tilojen järjestyksestä ja siivoamisesta. Kirkolle tuotiin 11 kpl kangaspuita, joista 2 oli hankittu marttojen omistukseen, loput oli lainattu. Kurssilaisia, myös ulkopuolisia, oli kaikkiaan 42 hlöä. Matkahuopia kudottiin n. 120 kpl, 70-80 m pellavakangasta, kymmeniä metrejä mattoa, suuri määrä raanuja, talvipukukankaita ym. Kudontakurssi jätti korsolaisiin halun jatkaa kutomista. Seuraavana vuonna Salkolan uudessa asuintalossa Korsontiellä oli vuokrattavana 60 neliön huoneisto, jonka Martat saivat kaupungin tuella vuokrata. Ohjaajaksi saatiin kudonnanohjaajakouluksen suorittanut martta Signe Kuisma, joka hoiti Marttatupaa 15 vuotta eläkkeelle jäämiseensä v. 1986 saakka. Martoista ei löytynyt kudonnan jatkajaa, joten tilasta luovuttiin. Siellä kuitenkin jatkui käsityöneuvonta kaupungin toimesta.
Harrastusryhmät
Pikkulapsille pidettiin pikkukokkikerhoa Ruusuvuorenkoululla 1980-1992, kunnes koulu meni remonttiin.
Päivämartat kokoontuivat Metsonkodissa 1994-2000? ja kirjallisuuspiiri Metsonkodissa ja Lumon kirjastossa vuodesta 2006 lähtien.
Sauvakävelyä on harrastettu v. 1998 lähtien viikoittain. Kävelylenkit ovat suuntautuneet keskustasta Korson eri alueille ja Rekolaan. Kuusijärvi on vuosittainen kohde.
Askartelusta on muodostettu oma ryhmä omine kokoontumisaikoineen.
Pakolaistoimintaa
Ensimmäisen kerran pakolaisista puhutaan 1979, jolloin Kulomäkeen muutti vietnamilaisia venepakolaisia. Martat opettivat heille suomalaisen ruuan valmistusta. Lisää maahanmuuttajia alkoi tulla 2000-luvulla Somaliasta, Myanmarista, Kroatiasta?. Heille on pidetty ruuanlaittokursseja ja ompelukursseja. Varsinkin somalialaiset ovat opastaneet meitä sambuusien teossa. Sambuusit ovat eräänlaisia piirakoita.
Varojen hankintaa
Toimintaa on vaikea järjestää ilman rahaa. Sitä on kerätty ja kerätään edelleen maksamalla marttailtojen kahvista. Kahvileivän tarjosivat kukin emäntä vuorollaan omasta pussistaan ja välillä emännille maksettiin kahvileipä yhdistyksen varoista. Arpajaisia järjestettiin joka marttaillassa periaatteena se, että voittajat tuovat seuraavien arpajaisten palkinnot, arpajaisia pidettiin kaikissa myös yleisölle tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Myyjäisiä järjestettiin useampiakin vuodessa ja välillä niitä ei järjestetty ollenkaan. Syynä oli myyjäisten suuri määrä, ihmisten kyllästyminen varsinkin käsitöihin – kauppojen tavaravalikoima oli lisääntynyt ja valinnan varaa oli. Muurinpohjalettuja paistettiin monena vuonna metsäpäivillä. Ulkopuolisten kahvituksia järjestettiin samoin lounaita. Järjestettiin järvenpääläiskuoron ”Essut” konsertti Lumossa ja myytiin liput itse samoin Seela Sellan ja Seppo Kolehmaisen yhteisesitykseen Lumossa. Maalaiskunnalta sittemmin Vantaan kaupungilta saatiin avustusta muutamien vähävaraisten äitien ”tuulettumiseen” ja joihinkin tapahtumiin 1950-1990 luvuilla sekä Marttatuvan vuokranmaksuun.
Lahjoituksia ja yhteistyötä
Kirkon vihkiäislahjaksi annettiin ”Tiimalasi” niminen vihkiryijy v. 1962. Lahjoitettiin vaatteita Pohjois-Suomeen 10-lapsiselle perheelle 1960-1970 -luvuilla. Lahjoittaminen lopetettiin kunnanjohtajan pyynnöstä, sillä sosiaaliturva oli jo riittävä ja paketeista oli harmia kunnalle. Kouluille on annettu stipendejä rahana ja kirjoina. Monia yleishyödyllisiä valtakunnallisia yhdistyksiä on tuettu, samoin Marttaliiton toimintaa. Sukkia ja tossuja on vuosien mittaan kudottu Korson Vpk:lle, Korson neuvoloihin, varusmiehille, pakolaisille. Metsonkoti on saanut sukkia, torkkupeittoja, saattoliinan.
Metsonkodin vanhuksia on ulkoilutettu, heille on pidetty bingoa, osallistuttu kesäjuhlan järjestämiseen, järjestetty Joel Hallikainen esiintymään. Hoivakoti Helmessä järjestettiin toimintaa vanhuksille, kun paikka toimi kokoontumistilanamme,
Seurakunnan kanssa on järjestetty kahvituksia ja kirjastossa oltu apulaisina heidän tapahtumissaan.
Retket ja kulttuuritapahtumat
Retket ovat kiinnostaneet. On käyty isolla ja pienellä joukolla Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Virossa, Norjassa, Pariisissa, Novgorodissa ja ties missä kuluneiden vuosikymmenien aikana. Arkistoista näkyy, että välillä on tehty 3-4 matkaa vuodessa! Lähtöhalukkuus on vähentynyt, koska ihmisillä on mökkejä, mahdollisuus matkustaa itsekin minne haluaa ja runsaasti kaikenlaista harrastamista – aikapulaa.
Teatteri- ja konserttitapahtumat kuuluvat ohjelmaan vuosittain. Esityksiä on nähty Kansallisteatterissa, Intimiteatterissa/Helsingin kaupunginteatterissa, Keravalla, Aleksanterin teatterissa Helsingissä, Lahden teatterissa, Riihimäen teatterissa, Kouvolan teatterissa, Järvenpään teatterissa, Kangasniemen kesäteatterissa, Krapin kesäteatterissa. Oopperan, operettien, kuorolaulujen ja pienempien musiikkiryhmien, kuten Seppo Hovin ja Jyrki Anttilan esiintymisistä on saatu nauttia.
Isot korsolaiset tapahtumat
”Nyt on Korson vuoro” hanke lukio-monitoimitalon aikaansaamiseksi v. 1999 sai martat mukaan nimien keräämiseen, yleisönosastokirjoitteluun ja korsolaisten yhteisesti järjestämään tapahtumaan. Marttojen osuus tapahtumassa oli marttatoiminnan esittely kuvaelman muodossa. Esilukija pyysi piiristä yhden martan vuorollaan esiin. Tämä oli pukeutunut tehtävään sopivasti ja piti kädessään tai päässään tai kaulassaan sopivaa rekvisiittaa. Marttatuvan toimintaa kuvattiin paitsi esilukijan toimesta niin myös mattoa esittelemällä. Marttojen retkeilyä kuvaamaan oli tehty pahvista linja-auto, jonka ”sisällä” muutama martta käveli ikkunoiden kohdalla matalana ja vilkuttaen.
Joulupolku järjestettiin ensimmäisen kerran v. 2000. Ajatus sen järjestämisestä syntyi pienessä marttaporukassa ja järjestämispäätöksen jälkeen mukaan onnistuttiin saamaan monta korsolaista yhdistystä, seuraa ja yhteisöä. Vaatimattoman alun jälkeen tapahtuma on laajentunut niin, että tavarahankinnat tehdään keskitetysti, tarvittavat teltat, pöydät ym. on hankittu Korso-Seuran hallinnassa olevaan tavaralainaamoon, josta ne tuodaan puistoon. Martat vetivät toimintaa kuutisen vuotta, sitten sen teki Korson Kaiku ja sitten se siirtyi Korso-Seuralle, joka elvytettiin nimenomaan yhteisten raha-asioiden hoitoa varten.
Siisti Korso -hanke syntyi marttojen taitoavaimen opiskelun yhteydessä v. 2005. Aiheeksi valikoitui nuoriso siksi, että taitoavaimen suorittajaa harmitti uuden parkkitalon rikkominen. Syntyi hanke, joka toteutettiin koululaisten keskuudessa. Lumon hallinto ja paikalliset yhdistykset olivat mukana taustatukena. Peruskoululaisille järjestettiin piirustuskilpailu aiheesta roskaaminen ja ilkivalta, yläasteille luennot Lumossa aiheista ”Mitä ilkivalta maksaa” ja ”Mitä haittaa on ilkivallasta tulevaisuudelleni”, lukiolaisille järjestettiin hyvän käytöksen koulutus. Kaikille korsolaisille järjestettiin siivoustalkoot ja nostettiin Ankkalammesta runsaasti polkupyöriä. Siivoustalkoot järjestetään edelleen. Siivoustalkoita oli aikaisemmin järjestetty ainakin 1970-luvulla.
Omat tapahtumat
Jokaista yhdistyksen kymmenvuotissyntymäpäivää on juhlittu ohjelmallisella tapahtumalla ja ruoka- tai kahvitarjoilulla. Useimmiten tarjoilupuolen ovat martat hoitaneet itse.
Kun marttajärjestö täytti 100 v, korsolaiset järjestivät postissa marttapostimerkkien ja ensileiman kuorien myynnin, koska yksi jäsen oli saanut kunnian olla mukana merkissä. Samalla kerättiin nimiä lukio-monitoimitalon hyväksi. Heurekaan järjestettiin kahden päivän tapahtuma, jossa oli sieninäyttely, sieniruokien neuvomista, kotisäilykkeiden esittelyä, marttatoiminnan esittelyä, askartelua ja muuta. Mukaan olimme värvänneet muut vantaalaiset yhdistykset. Suurin ponnistus oli ohjelmalliset juhlapidot, jonne myytiin lippuja. Tarjoilijat olivat pukeutuneet hienoihin esiliinoihin ja hilkkoihin, juhliin tulijat otti vastaan ”Kartanonrouva” ja ”Ruustinna”.
Lumppukeräyksiä järjestettiin 1970-luvulla, ja silloin asemalla seisoi junanvaunu pari-kolme päivää lumppuja varten. Uudelleen kerääminen käynnistyi v. 2001 Marttaliiton toivomuksesta. Jollakin ihmeellisellä tavalla tieto keräyksestä oli mennyt Helsingin Sanomiin ja Uudenmaan Martat oli revetä ympäri maata tulleisiin kyselyihin. Monta vuotta kuulimme asiasta! Erään jäsenen kotipihan iso autokatos toimi vastaanottopisteenä ja kyllä lumppuja kertyi katoksen täydeltä. Keräys loppui 2010-luvulla, kun ei löytynyt enää valtakunnallista vastaanottajaa.
Tiedottaminen
1950-luvulla asioiden hoito vaati enemmän aikaa ja kulkemista. Lehdissä oli ilmoituksia joistakin tapahtumista, mutta enemmän oli tolppailmoituksia ja kirjeiden vientiä postilaatikoihin. Marttailloissa tapahtui pääasiallinen tiedottaminen.
2000-luvun alussa tietoyhteiskunta saavutti myös Korson Martat. Avattiin oma sähköposti, joka on edelleen käytössä ja tehtiin omat kotisivut. Kaupunki oli toteuttanut yhteistyössä rekolalaisen Rento ry:n kanssa kotisivuohjelmiston, jonka avulla tehtiin omat sivut myös martoille. Ohjelmaversiosta tuli uusi versio parin vuoden käytön jälkeen, joten kotisivu meni uusiksi. Kolmannen kerran se meni uusiksi kun kaupunki hankki ulkopuolisen ohjelmistotekijän. Vuosikymmenen lopulla kaupunki lopetti kokonaan ohjelmiston sponsoroinnin. Sitten vaan googlen kotisivukoulutukseen Hyvinkäälle ja uudet kotisivut saivat oman fi-tunnuksen korsonmartat.fi v. 2010. Marttaliitto päätti, että yhdistysten pitää tehdä kotisivunsa heille kehitetyllä ohjelmistolla. Se osoittautui monimutkaiseksi ja liitosta tuli uusi ohje käyttää Yhdistysavaimen tekemää ohjelmistoa. Nyt osoitteemme on korsonmartat.marttayhdistys.fi. Mikähän seuraavaksi? Facebookissa on oltu vuodesta 2013 lähtien.
Korsossa on ilmestynyt erilaisia ilmaisjakelulehtiä. Nuorten työpaja Kapsäkki toimi muutamia vuosia ja se teki ExTempore -lehteä. Siihen pyydettiin artikkeleita martoiltakin. Kapsäkin jälkeen alkoi ilmestyä Lumon kirjaston ja hallinnon toimittama KorsoKalenteri ja siihen kirjoiteltiin. Mikään ei kestä ikuisesti. Kaupunki oli sitä mieltä, että lehden tekemiseen ei käytetä työaikaa.
Vantaan Sanomat perusti Kumppanisivuston, jonne yhdistykset saivat käyttöoikeuden. Sinne sai kirjoittaa oman makunsa mukaista asiaa ja tapahtumailmoituksia. Jos oli tarpeeksi kiinnostava juttu, se luvattiin nostaa lehden sivuille. Pikkuhiljaa kirjoittajien määrä väheni ja lehti lopetti sivuston. Lehti avasi jossakin vaiheessa ilmaisen palstan järjestöjen tapahtumien ilmoittamiseen. Palstan käyttö kasvoi liian suureksi ja vei runsaasti tilaa, joten se lopetettiin.
Opiskelu
Taitoavain 1
1977 : Hertta Aarnio, Soma Dolk, Lyyli Johani, Marjatta Palmunoksa
2000: Raili Eronen, Maila Haikonen, Pirkko Huittinen, Helvi Ijas, Marjatta Junkkari,
Seija Kuisma, Raili Laaksonen, Anneli Toppinen, Marjatta Virtanen, Elina Vuorinen
2001: Varpu Ijas, Salme Järvinen, Maire Meriä, Anna.Liisa Nyrönen, Hanne Oksa, Taimi Tuomala
2004: Liisa Boman, Pirkko Karjalainen, Outi Leivo, Mirja Nikkanen
2005: Anneli Asumalahti, Marja-Liisa Hänninen
2007: Marianne Sivula
2009: Ritva Etelämäki
Taitoavain 2
2001: Raili Eronen, Maila Haikonen, Helvi Ijas, Marjatta Junkkari, Seija Kuisma, Raili Laaksonen, Anneli Toppinen, Marjatta Virtanen, Elina Vuorinen
2009: Anneli Asumalahti, Pirkko Karjalainen, Mirja Nikkanen
Taitoavain 3
2003: Raili Eronen, Maila Haikonen, Helvi Ijas, Marjatta Junkkari, Raili Laaksonen, Anneli Toppinen, Marjatta Virtanen
Erikoisavain
2004: Helvi Ijas ”Naisten aseet, suomalaisena naisena talvi- ja jatkosodassa”
2005: Marjatta Virtanen ”Siisti Korso” kampanja
Sienimartan diplomi
2006: Mirja Nikkanen
Harrastusmerkki
2009: Ritva Etelämäki ” Puutarhamartan pätevyys”
Kunniamerkit
Pronssinen kunniamerkki
2003: Silja Elf, Seija Kuisma, Marjatta Virtanen
2013: Marja-Liisa Hannila, Varpu Ijas, Pirkko Karjalainen, Seija Kuisma, Outi Leivo, Mirja Nikkanen, Raija Nyyssönen, Taimi Tuomala
Hopeinen kunniamerkki
1973: Siiri Herranen, Signe Kuisma, Helena Mäkinen, Lempi Pietiläinen
2003: Raili Eronen
2013: Marjatta Virtanen
50v jäsenmerkki
2003: Martta Kuukka, Sirkka Hakonen
2017: Seija Kuisma
Muita huomionosoituksia
2008 Uudenmaan Martta: Helvi Ijas
2009 Vantaan kaupungin vuoden 2011 kulttuuriseppä: Ritva Etelämäki
2021 Vuoden korsolainen: Marjatta Virtanen
Puheenjohtajat
1950-luku
Anna Vainio, Aune Hyvärinen, Martta Riila, Salme Manner
1960-luku
Salme Manner, Sirkka Hakonen, Lempi Pietiläinen
1970-luku
Lempi Pietiläinen, Soma Dolk, Marjatta Palmunoksa
1980-luku
Marjatta Palmunoksa, Tyyne Kettunen, Anneli Toppinen, Raili Eronen
1990-luku
Raili Eronen, Silja Elf, Marjatta Virtanen
2000-luku
Marjatta Virtanen, Helvi Ijas, Ritva Etelämäki
2010-luku
Ritva Etelämäki, Liisa Tanskanen, Marianne Alaspää
2020-luku
Marianne Alaspää, Nina Tapio